5. heinäkuuta 2016

Automatkalla Itä-Suomessa

Sääennuste lupasi mukavan kesäistä säätä viikonlopuksi joten hyvällä mielellä saattoi pakata tavarat autoon ja suunnata kohti Kotkaa ja Langinkosken keisarillista kalastusmajaa. Joskus kauan kauan sitten olin käynyt täällä luokkaretkellä mutta kovin oli hatarat muistikuvat paikasta. Suunnitelluista museokohteista tämän pitäisi olla ainut johon ei museokortti kelpaa mutta ehdottomati pääsymaksun arvoinen paikka. Luontopolut kohteen ympärillä upeat.

Keisarillinen kalastusmaja, Kotka


Keisarillinen kalastusmaja, Kotka


Museokortti otettiin sitten käyttöön Virolahdella. Paikalla pari säilynyttä betonibunkkeria ja pätkä kivistä tehtyä panssariestettä mutta silti teki vaikutuksen.

Virolahden bunkkerimuseo

Virolahdelta Lappeenrantaan.


Joutsenkosken Mylly
Ensimmäisen kerran kadutti golfmailojen kotiin jättäminen kanavaristeilyllä m/s Camillalla. Reitti kulki Tousansaaren ohi jossa sijaitsee Saimaa Golfin kenttä. Väylät kulkivat kutsuvina Saimaan rannoilla mutta ehtiihän tuonne vielä. Mälkiän sulku Saimaan kanavalla oli kokemus myös.

Kanavaristeily, Lappeenranta


Kanavaristeily


Lappeenranta
Lauantaiaamuna aamulenkin jälkeen linnoitukselle hiekkalinnan kautta. Jotakin sidosainetta näihin hiekkaveistoksiin ilmeisesti käytetään ettei ne huuhtoudu pois heti ensimmäisessä ukkoskuurossa.

Hiekkalinna, Lappeenranta
Viipurista tehty pienoismalli oli vaikuttava Etelä-Karjalan Museossa. Myös keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista-näyttelyssä vierähti melkoinen tovi.

Etelä-Karjalan Museo, Lappeenranta
Armeijan suoritin aikoinaan Rakuunapataljoonassa Lappeenrannassa joten ratsuväkimuseo oli pakollinen vierailukohde. Sitä ennen kuitenkin kierros Lappeenrannan taidemuseossa.

Ratsuväkimuseo, Lappeenranta
Tämän Rakuunakiven luona on tullut monet sulkeisharjoitukset tehtyä ja teetettyä. Alueelle on nykyään sijoittuneena monenlaista yritystä. Osasata rakennuksia on tehty asuntoja mutta alueella toimii edelleen Maasotakoulu.

Rakuunakivi, Lappeenranta
Kun museokortti on taskussa niin Wolkoffin talomuseo vielä ennen Imatralle siirtymistä. Talo on ihan kaupungin keskustassa, ja on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia. Talon interiöörit ovat melkoinen kokonaisuus ja eri sukupolvien kädenjälki myös näkyy. Hieno kohde.

Imatran kosken padot ovat remontissa ja koskinäytökset rajoittuvat tänä vuonna muutamalle lauantaille elokuun loppuun saakka. Alueen yrittäjät harmittelivat koskinäytösten vähäisyyttä koska se on se mikä vetäää väkeä paikalle. Vuodet 2017 ja 2018 tulee olemaan todella haastavat koska silloin näytöksiä patoremontin takia ei voida järjestää lainkaan.

Imatran koski, Imatra
Imatralta ajelin Savonlinnan kautta Mikkeliin. Matkanvarrella Punkaharjulla asuu opiskeluaikainen kaveri jonka luona herkullista lohta lounaaksi. Kiitos Markku. Ja Punkaharjulta löytyy metsämuseo Lusto joten museokortilla sisään ja olihan hieno katsaus metsänkorjuun historiaan ja voi melkein sanoa Suomen talouden historiaan. Savonlinnassa jäi lörtsy suömättä torilla kun juuri kaupunkiin ajaessa iski todella rankka ukkoskuuro.

Lusto


Mikkelissä maanantaina Päämajamuseo ja tiistaina kotimatkalla Kouvolassa Verlan tehdasmuseo. Museokortti alkaa kohta tienaamaan.

Verlan tehdasmuseo, Kouvola

Ei kommentteja: